Koronavirustautia (COVID-19) aiheuttava uusi koronavirus (SARS-CoV-2) leviää pisara-, kosketus- ja aerosolivälitteisesti eli tartunnan voi saada myös hengitysilman välityksellä. Kasvosuojukset eli maskit ovat tehokas keino koronavirustartuntojen ja koronakuolemien ehkäisemiseksi. Maskien käytön hyödyistä on muutaman viime kuukauden aikana saatu runsaasti uutta kansainvälistä tutkimustietoa.

Suomessa Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) selvitti toukokuussa väestön maskien käytöstä kertynyttä tutkimustietoa ja kansainvälisiä käytäntöjä valtioneuvoston päätöksenteon tueksi. Selvityksen kiireellisyyden takia julkaisuun teetetty kirjallisuuskatsaus koostui satunnaiskokeisiin perustuvista tutkimuksista, joissa arvioitiin, estävätkö maskit hengitystieinfektioita muissa kuin terveydenhuollon toimintaympäristöissä.

Kirjallisuuskatsaukseen valikoituja tutkimuksia ei kuitenkaan yhdistetty laskennallisesti eli meta-analyysiä ei suoritettu. Aineistojen laskennallinen yhdistäminen vie enemmän aikaa kuin kirjallisuuskatsauksen koostaminen, mutta laskennallisen yhdistämisen puuttuminen voi vaikeuttaa systemaattisten tulosten havaitsemista pienissä satunnaiskokeissa.

Tutkimuksessamme suoritimme meta-analyysin täsmälleen samoihin aineistoihin, joihin STM:n tilaama kirjallisuuskatsaus perustui, eli yhdistimme kyseessä olevat aineistot (eli tutkimustulokset) tilastollisesti. ”Päätuloksemme oli, että maskit selvästi suojaavat käyttäjäänsä”, toteaa tutkimusta johtanut Hanna M. Ollila Helsingin yliopistosta. Tämä suojavaikutus on iso ja tilastollisesti merkitsevä – maskit alensivat käyttäjiensä sairastumisriskiä kolmannekselle.

”Laskennallista yhdistämistä käyttämällä voidaan myös huomioida ja korjata alkuperäisaineistoissa mahdollisesti esiintyvät mittausvirheet”, huomauttaa terveystaloustieteeseen erikoistunut tohtoritutkija Liisa T. Laine University of Pennsylvaniasta. Tutkimusryhmä havaitsi, että osassa tutkimuksista satunnaiskoeasetelmassa oli ongelmia, koska monet verrokitkin käyttivät maskia. ”Mikäli nämä ongelmalliset tutkimukset rajataan pois, jäljelle jäävissä tutkimuksissa maskinkäytön teho osoittautui vieläkin suuremmaksi, sillä maskit käytännössä puolittivat käyttäjiensä sairastumisriskin”, Ollila sanoo.

Meta-analyysissä tarkasteltujen alkuperäistutkimusten mukaan osa koki maskit epämukaviksi tai hengitystä hankaloittaviksi. Mitä pidempään koehenkilöt käyttivät maskia, sitä vähemmän tällaisia epämukavuustekijöitä ilmeni. ”Maskinkäyttöön liittyviä vakavia haittoja ei raportoitu. Tulokset osoittavat, että maskin käyttöön voi tottua, vaikka käyttöön voi liittyä subjektiivisia epämukavuustekijöitä”, Laine toteaa.

Maskien käyttöönotto on herättänyt huolta siitä , että muissa turvatoimista – esimerkiksi turvaväleistä tai käsihygieniasta – lipsutaan. Uuden tutkimustiedon valossa näyttää kuitenkin siltä, että kun maskeja käytetään, ei ole ilmennyt näyttöä lipsumisesta.

Tämä uusi tulos antaa työkaluja koronaviruksen leviämisen estämiseksi Suomessa. Maskeista on eniten hyötyä, kun ne yhdistetään muihin suojatoimiin, kuten laaja-alaiseen testaamiseen, turvaväleihin ja käsihygieniaan.

Tutkimusryhmä on toimittanut tutkimuksen kansainväliseen lääketieteen tiedelehteen kansainvälisen tiedeyhteisön arvioitavaksi. Englanninkielinen käsikirjoitus on tämän sähköpostin liitteenä.


Lisätietoja ja yhteydenotot

Mediayhteydenotot

Eroon koronasta

info@eroonkoronasta.fi

Muut yhteydenotot ja palaute

info@eroonkoronasta.fi