Jos haluat tutkijana tai asiantuntijana tukea muistiomme viestiä, niin voit allekirjoittaa Eroon koronasta -työryhmän uusimman muistion ja aiemmat avoimet kirjeemme verkkosivujemme kautta.

Sisällysluettelo

  1. Koronavirusmuunnosten leviäminen Suomessa on estettävä välittömästi
  2. Simulaatiomalli
  3. Varovaisuusperiaate
  4. Keinot
  5. Allekirjoittajat
  6. Muut allekirjoittajat

Koronavirusmuunnosten leviäminen Suomessa on estettävä välittömästi

Koronaviruspandemian tilannekuva on viime viikkojen aikana muuttunut hälyttävästi: uudet nopeasti leviävät koronavirusvariantit ovat luoneet vakavan uhan juuri kun rokotusten alkaminen on tuonut toivoa epidemian voittamisesta.

Suomen on reagoitava nopeasti uusien varianttien muodostamaan uhkaan, jotta epidemia ei syvene entistä pahemmaksi kriisiksi alkaneen vuoden aikana. Muunnosten leviämistä Suomeen on torjuttava tehokkaasti, ja kotoperäisen leviämisen uhkaa on ehkäistävä tukahduttamalla koronaepidemia Suomessa ja nopeuttamalla rokotusaikataulua.

B.1.1.7-muunnos määriteltiin 1. joulukuuta 2020, ja jälkeenpäin sen on todettu levinneen jo syyskuussa 2020. Tämän uuden virusmuunnoksen eksponentiaalinen leviäminen on aiempia koronaviruskantoja huomattavasti nopeampaa 1 (Rt 50 % suurempi), ja se on kasvattanut suhteellista osuuttaan 2 erittäin nopeasti Iso-Britanniassa, Irlannissa, Tanskassa sekä Sveitsissä ja todennäköisesti myös muissa maissa 3 , joista tietoa on vähemmän. Kyseinen muunnos on jo levinnyt useimpiin Euroopan maihin 2 sekä esimerkiksi Yhdysvaltoihin ja leviää kotoperäisesti myös Ruotsissa 4 . Iso-Britanniassa muunnoksen leviäminen on johtanut erittäin nopeasti kasvavaan ja vaikeasti hallittavaan epidemiaan ja uhkaa romahduttaa terveydenhuoltojärjestelmän 5 . Tanskalaiset ennakoivat 6 brittivariantin muodostuvan vallitsevaksi kannaksi Tanskassa jo helmikuun lopulla. Muista uusista, nopeasti leviävistä muunnoksista erityisen huomionarvioinen on Etelä-Afrikassa ensimmäisen kerran sekvensoitu B.1.351-muunnos, joka leviää nopeasti ja johon sairastetun infektion tai jopa rokotteiden antama suoja saattaa olla heikompi 78 .

Nykyhavaintojen perusteella ne maat, joissa nopeammin leviävät virusmuunnokset ovat päässeet valloilleen, ovat ajautumassa vakavaan terveydenhuollon kriisiin. Vaikka Englannissa alunperin havaittu muunnos ei nykytiedon valossa aiheuta vaikeampaa taudinkuvaa, sen tehokkaampi leviäminen on tätäkin tuhoisampaa epidemian levitessä laajemmalle ja lopulta aiheuttaen merkittävästi enemmän hoidontarvetta ja kuolleisuutta. Ne toimet, jotka aiemmin estivät epidemiaa leviämästä (Rt noin 1), eivät enää arvioiden mukaan riitä uuden tarttuvamman virusmuunnoksen yleistyessä 19 . Mikäli muunnos alkaa levitä kotoperäisesti Suomessa, sen leviämisen estäminen voi edellyttää yhteiskunnan erittäin tiukkaa sulkua, jolta toistaiseksi on Suomessa vältytty. Kyseessä on kilpajuoksu aikaa vastaan: Suomenkin tilanne voi kriisiytyä viikoissa ja siksi epidemia on pyrittävä tukahduttamaan ja ennen kaikkea väestön rokotusaikataulua tulee nopeuttaa kaikin käytettävissä olevin keinoin.

Simulaatiomalli

Kahden koronavirusskenaarion vertailu, jossa ensimmäisessä jatketaan nyt käytettyjä toimia ja toisessa skenaariossa toimia on löysytetty niin, että tuloksena on epidemian merkittävä huononeminen.

Skenaariossa yksi rajoitustoimet on mitoitettu siten, että vanhojen koronaviruskantojen Rt = 0,9 eli epidemia hiipuisi hiljalleen. Kun väestössä on kuitenkin uutta, nopeammin leviävää muunnosta, se ottaa hiljalleen vallan ja kääntää epidemian kasvuun.

Skenaariossa kaksi rajoitustoimet ovat vain hieman löysemmät siten, että vanhojen koronaviruskantojen Rt = 1.0, jolloin niiden aiheuttama epidemia pysyisi vakaana. Uusien varianttien vuoksi epidemia kuitenkin kasvaa eksponentiaalisesti ja voi johtaa vakavaan kriisiin.

Nämä yksinkertaiset simulaatiomallit on tarkoitettu havainnollistamaan, kuinka virusmuunnosten nopeampi leviäminen vaikuttaa epidemian hallintaan suhteessa aiempiin viruskantoihin. Näissä malleissa ei ole huomioitu esimerkiksi torjuntatoimien mahdollisia muutoksia ja väestöimmuniteetin tasoa, joka rokotusten myötä alkaa vaikuttaa kevään aikana. Mallien oletuksina on 300 tartuntaa/päivä lähtötasolla joista 1 % uutta muunnosta ja 6 päivän tartuntasykli. Suomen epidemian R-luku on viime aikoina ollut tasolla 0,9-1, mutta syksyllä se oli jopa 1,3. Tällaiset olosuhteet uuden variantin siivittämänä johtaisivat skenaarion 2 kaltaiseen kasvuun jo kuukauden kuluessa.

Varovaisuusperiaate

Kriisin välttämiseksi on viivyttelemättä otettava käyttöön mahdollisimman tehokkaat toimet välittömän uhan torjumiseksi varovaisuusperiaatteen 10 mukaisesti. Jos myöhemmin osoittautuu, etteivät muunnokset leviäkään niin nopeasti kuin nyt on arvioitu, toimia voi aina keventää siinä vaiheessa, kun tutkimustietoa on saatavilla. Nykyinen tieto muunnosten muodostamasta uhasta on kuitenkin hyvin laajaa, ja aikaa ei voi enää hukata tarkempien tulosten odotteluun.

Keinot

Uusien koronavirusmuunnosten pääsyä Suomeen tulee estää maan sisä- ja ulkorajoilla. Maahan saapuvat tulee testata kaikilla raja-asemilla poikkeuksetta, alkuperämaasta riippumatta, ja lisäksi tarvitaan tartuntatautilääkärin määräämä riittävän pitkä karanteeni ja karanteenista vapauttava toinen testi. 11 Näitä toimia ollaan jo osittain ottamassa käyttöön. Uusi lainsäädäntö rajojen tehokkaammaksi turvaamiseksi on saatava voimaan mahdollisimman pian (esimerkiksi Martin Scheinin 7.1.2021 ilmestynyt kirjoitus 12 ). Koska uutta lakia ei kuitenkaan tulla saamaan ajoissa käyttöön, työnantajien on nyt kannettava vastuu ja varmistettava, että työntekijät noudattavat testi- ja karanteenisuosituksia maahan tullessaan. Suomessa on Norjan ja monen muun maan tapaan saatava käyttöön turvallinen hotellikaranteeni ulkomailta saapuville. Eteläafrikkalaisen muunnoksen leviäminen Schengen-alueelle tulee pyrkiä estämään eurooppalaisen yhteistyön avulla.

Uusien muunnosten seuraamiseksi positiiviset SARS-CoV-2 näytteet tulee seuloa ja sekvensoida kattavasti. Tavoitteena tulee olla kaikkien positiivisten näytteiden tarkastaminen B.1.1.7-muunnoksen erottelevalla PCR-reaktiolla 13 sekä varmistus sekvensoinnilla, jolla luetaan viruksen koko perimä. Nämä hankkeet on jo käynnistetty yhteistyössä akateemisten yksiköiden kanssa. Ilman luotettavaa tilannekuvaa Suomi toimii vailla tietoa ja esimerkiksi alueellisesti kohdistettuja toimia on vaikeaa tehdä.

On todennäköistä, että uudet muunnokset alkavat levitä maan sisällä ennemmin tai myöhemmin. Siksi epidemian hallintaa on tehostettava tukahduttamalla nykyinen epidemia viivyttelemättä, nopeuttamalla rokotuksia, ja korottamalla valmiutta alueellisiin täsmätoimiin. Tukahdutusstrategia on nykytilanteessa aiempaakin houkuttelevampi ratkaisu 1415 . Kun rokotusten tuoma väestöimmuniteetti on jo näköpiirissä, ja uusien muunnosten uhan takia tiukat rajatoimet ovat joka tapauksessa välttämättömiä. Tukahdutustoimien ohella tulee nopeuttaa rokotusaikataulua ja ehkäistä rokotevastaisuutta kaikin käytettävissä olevin keinoin. Nykyisen epidemian tukahdutus turvaa resurssit paitsi terveydenhuollossa myös testauksessa ja jäljityksessä, jolloin mahdolliset tartuntaketjut – myös uusien muunnosten aiheuttamat – voidaan havaita ja saada hallintaan pikaisesti. Valmius alueellisiin liikkumisrajoituksiin, etäkouluun ja muihin, raskaisiinkin, toimiin on oltava. Epidemian ryöstäytyminen käsistä Iso-Britannian tapaan on yksinkertaisesti estettävä. Olennaista on välittömästi sitoutua tukahduttamiseen ja tartuntojen nollatoleranssiin ja kommunikoida tämä selvästi kaikille toimijoille, työnantajille ja väestölle. Ripeä toiminta on nyt pienimmän riesan tie terveydenhuollon, yhteiskunnan toiminnan ja taloudellisen toimeliaisuuden turvaamiseksi. Aikaa on jäljellä vain vähän.

Allekirjoittajat

Tuuli Lappalainen, FT, systeemibiologian professori, Columbian yliopisto; tutkimusryhmän johtaja, New York Genome Center

Tuomas Aivelo, FT, dosentti, ekologian ja evoluutiobiologian tutkijatohtori, Helsingin yliopisto

Lasse Lehtonen, LT, OTT, professori, diagnostiikkajohtaja, HUS ja Helsingin yliopisto

Marjukka Myllärniemi, professori, keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri ja Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan tutkimuksesta vastaava varadekaani

Pirta Hotulainen, FT, dosentti, tutkimusryhmän johtaja, Lääketieteellinen tutkimuslaitos Minerva

Juho Kannala, TkT, tietotekniikan apulaisprofessori, Aalto-yliopisto

Jukka Koskela, LT, sisätautien erikoistuva lääkäri HUS, Suomen Akatemian kliininen tutkija, FIMM ja Broad Institute of MIT and Harvard

Antti Ripatti, VTT, taloustieteen professori, Helsingin yliopisto ja Helsinki GSE

Juha T. Korhonen, LT, anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäri, HUS

Liisa T. Laine, KTT, tutkijatohtori (terveystaloustiede), The Wharton School of the University of Pennsylvania and the Department of Medical Ethics and Health Policy at the Perelman School of Medicine

Jari Siironen, LT (molekyylibiologinen patologia), dosentti, Neurokirurgian teho- ja valvonta, osastonylilääkäri, HUS

Annamari Ranki, professori, iho- ja sukupuolitautien klinikan ylilääkäri, AIDS/HIV-konkari

Minttu Rönn, PhD, Senior Research Associate, Harvard T.H. Chan School of Public Health

Heikki Patomäki, maailmanpolitiikan professori, Helsingin yliopisto

Petri Lehenkari, professori, Oulun yliopisto ja Oulun yliopistollinen sairaala

Hanna M. Ollila, FIMM-EMBL tutkimusryhmän johtaja, Helsingin yliopisto

Panu Poutvaara, VTT, taloustieteen professori, Münchenin yliopisto ja ifo

Esa-Pekka Pälvimäki, lääketieteen tohtori (molekyylifarmakologia), erikoislääkäri, HUS

Henri Lampikoski, LL, korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri

Ville Häkkinen, anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäri, HUS

Risto Kuosa, LL, anestesiologian ja tehohoidon ylilääkäri, Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä

Harri Tohmo, LT, MBA, anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäri

Irma Pahlman, oikeustieteen tohtori, varatuomari, MBA

Jarkko Iivarinen, FT, sairaalafyysikko, PPSHP, Kainuun sote

Janne Solanpää, TkT, data scientist

Heidi Kallela, LT, anestesiologian erikoislääkäri, HUS

Markku Kulmala, akateemikko

Ville Vuorinen, TkT, Virtausfysiikan apulaisprofessori, Aalto-yliopisto

Matti Heino, VTM (sosiaalipsykologia), BBA, väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto

Jyri Engeström, VTM, pääomasijoittaja

Gyöngyi Kovács, humanitaarisen logistiikan professori, Hanken

Perttu Kontunen, lääkäri, väitöstutkija (Väestön terveyden ohjelma) Helsingin yliopisto

Juhana Siljander, TkT (matematiikka)

Sanna Kurronen, VTT, ekonomisti, Elinkeinoelämän valtuuskunta

Minna Väkevä, FT (aerosolifysiikka)

Thomas Brand, VTM

Tämän muistion allekirjoittajat edustavat yksinomaan itseään. Allekirjoitus on heidän omansa yksityishenkilönä. Allekirjoitus ei edusta heidän työnantajansa, tutkimusyhteisönsä tai työyhteisönsä kantaa. Allekirjoitusta ei tule pitää allekirjoittajan työnantajan tai hänen yhteisönsä näkökulmana koronaviruskriisin hoitamiseen.

Muut allekirjoittajat

Auvo Rauhala, LL, FT, dosentti (terveyshallinto), tutkimusylilääkäri (VKS), arbetslivsprofessor (ÅA), Åbo Akademi sekä Vaasan keskussairaala, potilas- ja asiakasturvallisuuden kehittämiskeskus

Johannes Guo, lääketieteen tohtori, työterveyshuollon erikoislääkäri

Santtu Mikkonen, FT, dosentti, yliopistotutkija, Itä-Suomen yliopisto

Tämän muistion muutoin allekirjoittajat edustavat yksinomaan itseään. Allekirjoitus on heidän omansa yksityishenkilönä. Allekirjoitus ei edusta heidän työnantajansa, tutkimusyhteisönsä tai työyhteisönsä kantaa. Allekirjoitusta ei tule pitää allekirjoittajan työnantajan tai hänen yhteisönsä näkökulmana koronaviruskriisin hoitamiseen.


Lähdeviitteet