Tämän kirjeen allekirjoittajat edustavat yksinomaan itseään. Allekirjoitus on heidän omansa yksityishenkilönä ja tiedeyhteisön edustajana. Allekirjoitus ei edusta heidän työnantajansa, tutkimusyhteisönsä tai työyhteisönsä kantaa. Allekirjoitusta ei tule pitää allekirjoittajan työnantajan tai hänen yhteisönsä näkökulmana koronaviruskriisin hoitamiseen.

Tieteellinen näyttö on vahva sen puolesta, että kasvosuojien eli maskien käyttö auttaa pelastamaan ihmishenkiä, säilyttämään työpaikkoja ja hidastamaan pandemian etenemistä. Mitä useampi käyttää maskia – sen laadusta riippumatta – sitä suurempi on maskien merkitys väestötasolla epidemian tukahduttamisessa. Maskiksi käy myös huivi tai kangassuojus. Ehdotamme maskisuosituksen antamista aktiivisille epidemia-alueille.

Onko kasvosuojuksista eli maskeista hyötyä koronavirustautiepidemian (COVID-19) hallinnassa? Tämänhetkinen tutkimus viittaa vahvasti siihen, että maskien käytöstä on hyötyä ja että maskit ovat yksi hyödyllisimmistä ja kustannustehokkaimmista toimista COVID-19-epidemian hallinnassa. Maskien hyöty väestötasolla perustuu suurelta osin siihen, että maskien käyttö vähentää viruksenkantajien – sekä oireellisten että oireettomien – ympäristöönsä levittämän viruksen määrää ja sitä kautta vähentää maskien käyttäjien todennäköisyyttä tartuttaa muita.

Maskeista on julkaistu COVID-aikana runsaasti tieteellistä tutkimusta ja monia arvovaltaisia asiantuntija-arvioita. Poikkitieteellisten asiantuntijaryhmien julkaisemat lukuisat kirjallisuuskatsaukset , monipuoliset meta-analyysit , tutkijoiden ehdottamat politiikkatoimet , lukuisten asiantuntijoiden esittämät perustellut näkemykset , kansanterveystieteilijöiden perustelut ja monet argumentoidut kommentaarikirjoitukset esittävät monien tieteenalojen havaintoja maskeista. Laaja-alainen, monipuolinen ja jatkuvasti kasvava tutkimustieto voidaan tiivistää seuraavasti:

  • Ihmiset ovat tartuttavimmillaan infektion alkuvaiheessa, jolloin on tavallista, että oireita ilmenee vähän tai ei lainkaan.
  • Kirurgiset suu-nenäsuojukset ovat vähentäneet koronaviruksen leviämistä tehokkaasti.
  • Kangasmaskit ovat kaikkien ulottuvilla. Kangasmaskit estävät merkittävän osan suusta ja nenästä tulevista pisaroista ja aerosoleista, jotka levittävät virusta ympäristöön.
  • Kangasmaskit voidaan puhdistaa saippuavedessä, pestä pesukoneessa tai keittää vedessä. Niitä voi käyttää uudelleen ja huoltaa tarvittaessa. Maskin säännöllinen ja asianmukainen huolto on tärkeää. Kangasmaskiksi käy myös huivi sopivasti taiteltuna.
  • Niissä tilanteissa, joissa maskien käyttö on velvoitettua tai muuten yleistä, on sen osoitettu suojaavan kanssakäymisessä tapahtuvilta tartunnoilta.
  • Maskien käyttö on hyödyllisintä viruksen leviämisen estämisessä silloin, kun suurin osa ihmisistä julkisissa tiloissa käyttää maskia. VTT:n julkaiseman tutkimuksen mukaan jo yksin kangasmaskien tärkein vaikutus on muiden suojaamisessa tartunnalta. Maskit siis suojaisivat niitäkin, jotka eivät voisi esimerkiksi terveydentilansa tai muun syyn vuoksi voi käyttää maskia.
  • Mitä suurempi määrä ihmisiä käyttää mahdollisimman tehokkaita ja puhtaita maskeja asianmukaisesti, sitä tehokkaammin epidemian leviäminen hidastuu, kun muita tukahdutustoimia käytetään maskien rinnalla.
  • Säädökset ja suositukset näyttävät olevan erittäin tehokkaita keinoja lisäämään maskien käyttöä ja hidastamaan tai pysäyttämään koronavirustaudin leviämistä.

Aiheesta on tehty sekä laboratoriotutkimusta että kliinistä tutkimusta. Enemmistö tutkimuksista osoittaa, että maskin käyttö pienentää tarttuvuutta, koska se vähentää viruksia sisältävien pisaroiden leviämistä. Maski siis heikentää viruksen mahdollisuutta siirtyä ihmisestä toiseen. Tartuntojen vähentäminen voi alentaa merkittävästi kuolemantapauksien lukumäärää, mutta myös epidemian aiheuttamaa työttömyyttä ja taloudellisia menetyksiä.

Maskien haitat, kustannukset ja niiden asianmukaisen käytön riskit ovat puolestaan hyvin alhaiset potentiaalisiin hyötyihin verrattuna väestötasolla. Maskeista voidaan tarvittaessa järjestää valistus- ja opastuskampanja, jotta ihmiset oppisivat käyttämään niitä oikein. Maskit ovat jo yleisesti käytössä monissa maissa maailmanlaajuisesti, myös Euroopassa. Euroopassa maskien käyttö on paikallisesti tai valtakunnallisesti pakollista tai suositeltua muun muassa Alankomaissa, Andorrassa, Belgiassa, Espanjassa, Italiassa, Itävallassa, Kroatiassa, Latviassa, Luxemburgissa, Puolassa, Ranskassa, Saksassa, Serbiassa, Slovakiassa, Sloveniassa ja Tšekissä.

Meistä on myös tärkeää huomioida se, että Valtioneuvoston kanslian asettama COVID-19-tiedepaneeli on katsonut 1.6.2020 julkaisemassaan raportissa maskit hyödylliseksi keinoksi estämään tartuntojen leviämistä. Raportin asiantuntijoiden mielestä on suositeltavaa, että julkisissa tiloissa tai joukkoliikennevälineissä käytetään alueellisesta koronavirustilanteesta riippuen maskia.

Mallinnukset viittaavat siihen, että maskien yleinen käyttö yhdessä muiden leviämistä ehkäisevien toimenpiteiden kanssa – kuten käsi- ja yskimishygienian, paikallisten rajoitusten, turvavälien suosimisen ja lähikontaktien välttämisen – riittäisivät pitämään efektiivisen tarttuvuusluvun ( R ) arvon alle yhden. Epidemian eteneminen tukahtuu tällöin jonkin ajan kuluttua.

Ehdotamme, että jokainen, joka liikkuu aktiivisella tartunta-alueella, pitäisi mukanaan maskia ja olisi valmis tarvittaessa käyttämään sitä. Ehdotamme lisäksi, että viranomaiset suosittelevat maskien käyttöä julkisissa tiloissa, kuten kaupoissa, liikennevälineissä ja julkisissa rakennuksissa pikimmiten. Maskien käyttö pienentäisi riskiä siitä, että sairastuneet – niin oireelliset kuin oireettomat – levittäisivät tietämättään tautia. COVID-19-epidemian hallinnassa maskien hyödyt perustuvat suurelta osin niiden kykyyn suojata käyttäjien ympärillä olevia ihmisiä; ei siis pelkästään maskien käyttäjiä.

Ehdotamme myös, että yritykset, jotka tarjoavat yleisölle tärkeitä tuotteita ja palveluja, suosittelisivat työntekijöidensä ja asiakkaidensa käyttävän maskia riippumatta siitä, edellyttääkö Suomen paikallinen lainsäädäntö tätä vai ei. Tämä on tärkeä askel työntekijöiden ja asiakkaiden suojaamiseksi palatessamme arkeen.

Maskien käyttöä koskevat suositukset lisäisivät huomattavasti maskien käyttöastetta ja niiden käyttöön sitoutumista Suomessa. Maskeja on syytä käyttää yhdessä muiden epidemian tukahdutustoimien kanssa – siis käsihygienian, turvavälien, riskiryhmien suojelun, sairaiden eristämisen ja kontaktien jäljittämisen. Suosituksia annettaessa voidaan huomioida eri aikoina ja eri puolilla Suomea vallitsevat alueelliset olosuhteet siten, että maskeja suositeltaisiin ja ohjeistettaisiin käyttämään ennen kaikkea aktiivisilla epidemia-alueilla. Maskien käyttö on tarpeellista nimenomaan niillä alueilla, joilla COVID-19-infektioita merkittävästi esiintyy.

Maskien yleinen käyttö lisäisi ihmisten tietoisuutta siitä, että jos ja kun maskin käyttö ei sovellu tietyn tilanteen luonteeseen, on erityisen tärkeää huolehtia kaikista muista suojaustoimenpiteistä, kuten mahdollisimman turvallisen tilan valinnasta, käsihygieniasta, huutamisen tai yskimisen välttämisestä ja poisjäämisestä pienimmänkin sairauden tunteen ilmetessä.

Suositukset maskien käytöstä on toimeenpantava tarvittaessa maskin asianmukaista valmistamista, käyttöä ja desinfiointia tai uudelleenkäyttöä koskevien selkeiden ohjeiden kanssa. Ehdotamme myös harkitsemaan maskien laajamittaista jakelua, jos ja kun niiden saatavuus tämän sallii.

Jos Suomessa jossakin vaiheessa ilmenee koronavirusepidemian niin sanottu ”toinen aalto,” se mitä todennäköisimmin käynnistyy yhtenä tai muutamana paikallisena nopeasti kasvavana tartuntaryppäänä. Tällöin maskien nopea käyttöönotto pakollisena tietyllä paikkakunnalla ihmisten parissa liikkuessa on huomattavasti lievempi vapauden rajoitus kuin monissa maissa toteutetut ulkonaliikkumiskiellot tai valtakunnalliset ns. tylpät keinot.

Ei ole tarvetta odottaa virallisten lääketieteellisten maskien tai hengityssuojainten saatavuuden paranemista: mikä tahansa kasvot peittävä suojus, mukaan luettuna pala kangasta (esim. puuvillaisesta t-paidasta), huivi tai visiiri, näyttää olevan hyödyllinen keino viruksen leviämisen pysäyttämiseksi, epidemian tukahduttamiseksi ja muiden ihmisten suojelemiseksi koronavirustartunnalta.

Tämä Suomen oloihin laadittu kirje pohjautuu englanninkieliseen kirjeeseen . Englanninkielisen version on allekirjoittanut yli 100 tunnettua lääkäriä, tieteentekijää ja asiantuntijaa eri aloilta.


Johtoallekirjoittajat

Tuuli Lappalainen

Apulaisprofessori, filosofian tohtori (systeemibiologia) Columbian yliopisto ja New York Genome Center

Liisa T. Laine

Tutkijatohtori (terveystaloustiede), kauppatieteiden tohtori (taloustiede), RCMAR Fellow (USC Schaeffer Center), LDI Associate Fellow (University of Pennsylvania) The Wharton School of the University of Pennsylvania and the Department of Medical Ethics and Health Policy at the Perelman School of Medicine

Martin Scheinin

Professori (kansainvälinen oikeus ja ihmisoikeudet) European University Institute, Firenze

Bengt Holmström

Taloustieteen nobelisti 2016 MIT

Hanna Ollila

Filosofian tohtori (genetiikka ja epidemiologia) FIMM-EMBL Group Leader, Suomen molekyylilääketieteen instituutti, Helsingin yliopisto ja Stanfordin yliopisto

Petri Lehenkari

Professori (lääketieteellinen solu- ja kehitysbiologia), ylilääkäri Oulun yliopisto ja Oulun yliopistollinen sairaala

Marjukka Myllärniemi

Professori (keuhkosairaudet ja allergologia), varadekaani Helsingin yliopisto, Lääketieteellinen tiedekunta

Annamari Ranki

Professori, ylilääkäri Helsingin yliopisto ja HUS

Panu Poutvaara

Professori (taloustiede) Münchenin yliopisto ja ifo

Jussi Taipale

Professori (biokemia) Cambridgen yliopisto

Muut allekirjoittaneet

Antti Ripatti

Professori (empiirinen makrotaloustiede) Helsingin yliopisto ja Helsinki GSE

Petri Böckerman

Terveystaloustieteen professori, filosofian tohtori Jyväskylän yliopisto

Vesa Kanniainen

Taloustieteen professori, emeritus Helsingin yliopisto

Jari Saramäki

Professori (laskennallinen tiede) Aalto-yliopisto

Asko Uoti

Oikeustieteen professori Itä-Suomen yliopisto

Lasse Lehtonen

Professori (terveysoikeus) Helsingin yliopisto

Marja Tiirola

Ympäristömikrobiologian professori Jyväskylän yliopisto (virkavapaalla)

Pirta Hotulainen

Dosentti (solubiologia, neurotiede) Lääketieteellinen tutkimuslaitos Minerva ja Suomen aivotutkimusseuran puheenjohtaja

Patrik Scheinin

Professori (kasvatustiede) Helsingin yliopisto

Fred Dervin

Professori, vieraileva tutkimusprofessori Helsingin yliopisto & Renmin University of China

Heikki Patomäki

Professori (maailmanpolitiikka) Helsingin yliopisto

Juho Kannala

Apulaisprofessori (tietotekniikka), tekniikan tohtori Aalto-yliopisto

Antti Latvala

Apulaisprofessori (kriminologia), dosentti, filosofian tohtori (psykologia) Helsingin yliopisto

Nelli Hankonen

Sosiaalipsykologian apulaisprofessori Helsingin yliopisto

Matti Jantunen

Tutkimusprofessori (emeritus) THL (eläkkeellä)

Olli Korkala

Lääketieteen tohtori, ortopedian ja traumatologian dosentti, professori Lahti

Juha Tapio Korhonen

Lääketieteen tohtori, erikoislääkäri (anestesiologia ja tehohoito) HUS

Risto Kuosa

Ylilääkäri, lääketieteen lisensiaatti (anestesiologia ja tehohoito)

Harri Tohmo

Ylilääkäri, anestesiologia ja tehohoito HUS Hyvinkään sairaanhoitoalue

Jari Siironen

Dosentti (neurokirurgia), neurokirurgian erikoislääkäri HUS – Neurokirurgian teho- ja valvontaosaston osastonylilääkäri

Esa-Pekka Pälvimäki

Neurokirurgian erikoislääkäri, lääketieteen tohtori (farmakologia) HUS Neurokirurgian klinikka

Heidi Kallela

Lääketieteen tohtori, anestesiologian erikoislääkäri HUS Naistenklinikka

Ville Häkkinen

Erikoislääkäri (anestesiologia ja tehohoito) HUS Naistenklinikka

Valtteri Häyry

Lääketieteen tohtori, korva- nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri

Henri Lampikoski

Lääketieteen lisensiaatti, korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Eroonkoronasta.fi -vapaaehtoisverkosto

José Miralles

Anestesialääkäri, eläkkeellä (lääketieteen lisensiaatti)

Jukka Koskela

Tutkijatohtori, erikoistuva lääkäri Suomen molekyylilääketieteen instituutti ja Helsingin yliopisto

Veijo Salo

Lääkäri, tohtorikoulutettava Helsingin yliopisto

Tuomas Aivelo

Tutkijatohtori (ekologia ja evoluutiobiologia) Helsingin yliopisto

Annu Näkki

Filosofian tohtori (molekyylilääketiede), diplomi-insinööri (kemia ja mikrobiologia), lääketieteen kandidaatti

Perttu Kontunen

Lääkäri, väitöstutkija (Väestön terveyden tohtoriohjelma) Helsingin yliopisto

Kimmo Kemppainen

Filosofian maisteri, lääketieteen lisensiaatti

Minna Anthoni

Biokemisti, filosofian tohtori (Lääketieteellinen tiedekunta)

Fumi Suomi

Filosofian tohtori (biokemia ja molekyylibiologia) Research Programme for Stem Cells and Metabolism, STEMM Biomedicum Helsinki, Lääketieteellinen tiedekunta

Blanca Fernández López

Neurotieteiden tohtori

Muriel Lobier

Neurotieteiden tohtori

Timo Weckman

Tekniikan tohtori (teoreettinen kemia) Vrije universiteit Amsterdam

Samuli Kangaslampi

Psykologian tohtori, mielenterveyspsykologian tutkija Tampereen yliopisto

Terhi Ritvanen

Eläinlääketieteen lisensiaatti Helsingin yliopisto

Severi Luoto

Doctor of Philosophy (psykologia ja englanti) Aucklandin yliopisto, Uusi-Seelanti

Annu Haho

TtT, etiikan tutkija ja kouluttaja

Pasi Malmi

Hallintotieteiden tohtori

Elina Laamanen

Hallintotieteiden tohtori

Olavi Vaittinen

Dosentti (fysikaalinen kemia) Helsingin yliopisto

Jarkko Iivarinen

Sairaalafyysikko, filosofian tohtori (lääketieteellinen fysiikka)

Juho Salminen

Tekniikan tohtori (tuotantotalous)

Yaneer Bar-Yam

Filosofian tohtori (fysiikka), MIT New England Complex Systems Institute

Matti Heino

Tohtorikoulutettava VTM (sosiaalipsykologia), BBA Helsingin yliopisto

Annika Ingraeus

VTM, Terveydenhoitaja

Thomas Brand

VTM, MA, restonomi (YAMK), insinööri (YAMK) Eroon koronasta -vapaaehtoisverkosto

Kannatamme tätä aloitetta

Dean H. Kedes

Professor (Microbiology, Immunology, and Cancer Biology), PhD, MD University of Virginia

Rajesh Balkrishnan

Professor of Public Health, PhD University of Virginia

Pekka Jalovaara

Emeritusprofessori, lääketieteen ja kirurgian tohtori Oulun yliopisto

Markku Partinen

Professori, LKT, neurologi, unitutkija Helsingin uniklinikka ja Helsingin yliopisto

Risto P. Roine

Emeritusprofessori, LKT Itä-Suomen yliopisto

Reijo Salmela

Emeritusprofessori, lääketieteen ja terveydenhuollon tohtori

Matti J. Tikkanen

Sisätautiprofessori (eläkkeellä), LKT Folkhälsanin tutkimuskeskus, Helsingin yliopisto

Seppo Honkapohja

Emeritusprofessori (Senior Fellow), valtiotieteen tohtori (taloustiede)

Janne Tukiainen

Taloustieteen professori Turun yliopisto

Topi Miettinen

Professori, PhD Svenska Handelshögskolan

Jim Schröder

Emeritusprofessori (genetiikka) Helsingin yliopisto

Risto T. Salminen

Emeritusprofessori (tuotantotalous)

Esko Kauppinen

Professori, filosofian tohtori (fysiikka) Aalto-yliopisto

Jaakko Meriläinen

Apulaisprofessori (taloustiede) Instituto Tecnológico Autónomo de México

Jukka Savolainen

Professor, PhD (sociology) Wayne State University

Pauli Alin

Apulaisprofessori (teknologiajohtaminen), Tekniikan tohtori Utah Valley University, Orem, UT, Yhdysvallat

Paola Minoia

Dosentti (kehitysmaatutkimus) Helsingin yliopisto

Ilkka Tulikoura

LKT, osastonylilääkäri (eläkkeellä), kirurgian erikoislääkäri, vatsakirurgian erikoislääkäri, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri HUS (eläkkeellä)

Hanna Rinne

Keuhkosairauksien ylilääkäri, erikoislääkäri

Péter Csonka

Lastentautien ylilääkäri, lääketieteen tohtori Terveystalo

Marja Kartano

Silmälääkäri, ilmailulääkäri

Juri Haikara

Psykiatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen

Johannes Guo

Lääketieteen tohtori, työterveyshuollon erikoislääkäri

Hilkka Penttilä

Yleislääketieteen ja työterveyshuollon erikoislääkäri

Ville Kiiski

Ihotautien erikoislääkäri, lääketieteen tohtori

Vappu Alanen

Työterveyshuollon ja yleislääketieteen erikoislääkäri

Esa Jussila

Lääkäri (eläkkeellä), sisätautien erikoislääkäri

Zhilin Li

Postdoctoral researcher, PhD in neuroimmunology University of Helsinki

Marco Casteleijn

PhD, Bioprocess Engineer VTT Technical Research Centre of Finland

Panu Erästö

Yliopistonlehtori, filosofian tohtori (sovellettu matematiikka)

Dario Gasbarra

Dosentti, filosofian tohtori (sovellettu matematiikka) Helsingin yliopisto

Kalle Palomäki

Dosentti (tietojenkäsittelytiede), tekniikan tohtori (sähkö- ja tietoliikennetekniikka)

Eetu Prieur

Tekniikan tohtori (teknillinen fysiikka) Aalto-yliopisto

Aaron Green

Principal, PhD (Organometallic and Computational Chemistry, UCLA) Iridium Consulting

Paula Alavesa

Filosofian tohtori (tekniikka), filosofian maisteri (biokemia)

Sanna-Maria Klemetti

Oikeustieteen tohtori, varatuomari

Minna Stenius

Valtiotieteiden tohtori, KTM

Heidi Layne

Luennoitsija, filosofian tohtori

Kaisa Saurio

Psykologi (PsM), väitöskirjatutkija Tampereen yliopisto

Pirjo Lukkari

Kehityspäällikkö, PhD

Pekka Heikkinen

Erikoisasiantuntija (spirometria), filosofian maisteri

Mikko Tuovinen

KTM, ekonomisti Helsinki School of Economics (nyk. aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu)